"*" näyttää pakolliset kentät
Luontoaarteemme uhkaavat muuttua pelkäksi saduksi. Yhdessä voimme kuitenkin kirjoittaa satuun uuden luvun, jos toimimme nyt.
Vaaditaan yhdessä: luontoaarteet turvaan!
Suomi tunnetaan luontoaarteistaan. Kun me puhumme Suomesta, puhumme soista, metsistä, tuntureista ja järvistä: kuusikkomme ovat jylhiä, järvet kirkkaita ja pohjoisen luonnon hiljaisuus huumaa kulkijan. Meillä on neljä vuodenaikaa. Jämpti ilmastotavoitteemme on maailmankuulu.
Mutta kestääkö kiiltokuva, jos pintaa raaputtaa? Suomen arvokkaat vanhat metsät ovat vailla suojelua, ja hakkuuaukot seuraavat kulkijan matkaa etelästä pohjoiseen. Järvet tummuvat ja metsäalan työllisyys laskee, vaikka metsää kaadetaan enemmän kuin ennen.
Nyt on aika suojella vanhat metsät ja tuoda järviemme kirkkaus takaisin. Ei lapioida luontoaarteitamme maailmalle kuin alelaarin rihkamaa, vaan nostetaan ne arvoon, jonka luonto ja siellä tehty työ ansaitsevat.
Luontoaarteet turvaan on kampanja, jonka tavoitteena on palauttaa Suomen luontoaarteille se arvostus, joka niille kuuluu.
Me suomalaiset rakastamme luontoa, mutta siltä puuttuu vahva lain suoja. Tämä täytyy korjata.
Luonnonsuojelu on Suomessa hajallaan monissa laeissa ja kokonaisuuteen jää aukkoja. Nykyinen ympäristölainsäädäntö suojaa uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä, mutta se ei näe metsää puilta. Rajattu suojelu ei ole onnistunut torjumaan luonto- ja lajikatoa. Luontoaarteitamme turvaava luontolaki yhtenäistää ympäristölainsäädäntöä ja luo selkänojan luonnon turvaamiselle. Se ohjaa lainsäädäntöä yli hallinnonalojen edistämään uhanalaisten eliölajien elpymistä ja luonnon tilan paranemista.
Rauhassa läpi vuosikymmenien eläneitä metsiä on Suomessa enää vähän. Silti monia niistäkin uhkaavat hakkuut. Kiireellisin toimi parantaa metsäluonnon tilaa on suojella näitä tähän asti säilyneitä metsiä. Vanhojen ja arvokkaiden metsien hakkuut valtion mailla on syytä lopettaa kokonaan.
Kirkkaat vetemme tummuvat ja iholle jää uimisen jälkeen niljainen kerros. Näin ei tarvitsisi olla. Tarpeettomat metsäojitukset ja hyödyttömien ojien kunnostus samentaa vesiä eikä hyödytä ketään. Kun emme hakkaa metsää aivan joen tai järven rantaan asti, maisema ja järvi kiittävät. Vesi- ja ympäristölupia ei ole pakko myöntää ikuisuuteen ulottuviksi, vaan niitä tulee tarkistaa säännöllisin määräajoin ja laittaa peli poikki, jos haitta luontoaarteillemme on liian suuri. Näin tuhansien järvien maa saa kirkkaat vetensä takaisin.
Suomessa ilmaston kuumeneminen näkyy jo konkreettisesti. Talvet lyhenevät ja kesäisin kodit muuttuvat saunoiksi helteessä. Suomen ilmastolaki on tieteenmukainen ja ajantasainen. Ilmastojohtajuudesta on Suomelle hyötyä. Hoitamalla omat ilmastoasiamme kuntoon näytämme myös muille, että meille tulevaisuus ei ole ongelma. Täällä energiateollisuus on jo vähähiilistä, mutta metsä- ja maataloudessa on vielä tekemistä. Puu palakoon jatkossakin saunoissa ja takoissa, mutta kokonaisia kaupunkeja sillä ei kannata lämmittää. Vastaavasti meidän täytyy varmistaa, että metsämme sitovat hiiltä rutkasti enemmän kuin ne sitä päästävät.
Metsä on tuonut Suomeen vaurautta läpi vuosikymmenten. Näin on myös jatkossa, kunhan ala onnistuu uudistumaan. Kun maailma muuttuu nopeasti, tilannetta ei korjata nykyistä suuremmilla hakkuumäärillä. Me suomalaiset olemme tottuneet saamaan vähästä irti paljon. Me kyllä onnistumme tekemään kallisarvoisista metsistämme arvokkaampia tuotteita. Metsänomistajan leipä on tulevaisuudessa laveampi, jos lisäämme suojelurahoitusta ja palkitsemme hiilensidonnasta sekä kallisarvoisen luonnon säilyttämisestä.