Mikä on kampanjan tavoite?
Luontoaarteet turvaan -kampanjan tavoitteena on kasvattaa laaja kansanliike, joka kokoaa yhteen tutkijat, taiteilijat, poliitikot, yritykset, järjestöt ja kansalaiset, ja nostaa luonnon eduskuntavaalien ja yhteiskunnallisen päätöksenteon keskiöön. Kampanja vaatii viittä ratkaisevaa tekoa suomalaisten luontoaarteiden turvaamiseksi: vahvaa luontolakia, joka pitää luonnon puolta aina ja kaikessa päätöksenteossa, valtion vanhojen metsien suojelua, puhtaiden vesistöjen turvaamista, ilmastolain noudattamista sekä metsätalouden kestävää uudistamista.
Mitä luontoaarteilla tarkoitetaan?
Luontoaarteet ovat yhteisen luontomme pieniä ja suuria helmiä: kansallispuistoja, mökkijärviä, Saaristomeren maisemaa, tunturien jylhyyttä, pieniä kaupunkimetsiköitä, sieni- ja marjametsiä, jokia ja puroja. Kampanjassa pyritään kohottamaan luonnon arvostusta ja tekemään näkyväksi suomalaisten jakama tunne arvokkaasta luonnosta, josta halutaan nauttia ja joka halutaan säilyttää jälkipolville.
Ketkä ovat kampanjan takana?
Kampanjan ovat laittaneet alulle Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja Koneen Säätiö. Kampanja on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Ketkä ovat mukana tukemassa kampanjaa?
Kampanjaa tukee laaja joukko kansalaisjärjestöjä, tutkimushankkeita, yrityksiä ja ammattiliittoja. Yhteensä tukijoita on jo nyt yli 80. Voit kurkata mukana olevat tahot täältä.
Onko tämä varainkeruukampanja?
Kyseessä ei ole varainkeruukampanja. Tukijat voivat halutessaan lahjoittaa valitsemalleen kampanjassa mukana olevalle järjestölle tai muulle toimijalle, mutta se ei ole vaatimus allekirjoittamiselle tai mukaan lähtemiselle.
Mitä hyötyä vetoomuksen allekirjoittamisesta on?
Mitä enemmän meitä on yhteisen tavoitteen takana, sitä enemmän sillä on painoarvoa tulevissa hallitusneuvotteluissa. Allekirjoittamisen lisäksi voi haastaa myös muutaman ystävän tai yhteisön mukaan kampanjaan! Jokainen allekirjoitus on tärkeä.
Miten politiikkasuosituksia viedään eteenpäin?
Kampanjan tavoitteena on kontaktoida jokainen eduskuntavaaliehdokas ja pyytää heitä sitoutumaan kampanjan tavoitteisiin. Lisäksi kampanjan järjestäjät tapaavat kampanjan edustajina eduskuntapuolueiden keskeisiä vaikuttajia, kuten poliittisen valmistelun päälliköitä, puoluesihteerejä ja puheenjohtajistoa. Vetoomus luovutetaan hallitustunnustelijalle hallitusneuvotteluiden alkaessa.
Mikä on luontolaki?
Luontolaki on luonnon vaalimisen yleislaki. Siihen kirjataan sitovat tavoitteet siitä, että Suomi pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ja lajikadon vuoteen 2030 mennessä ja kääntää suunnan luonnon elpymiseen vuoteen 2035 mennessä kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti. Lisäksi siinä määritellään hallinnonrajat ylittävät työkalut, joiden avulla tavoitteisiin päästään ja niiden toteutumista seurataan.
Miksi luontolaki on tärkeä?
Nykyiset lait eivät turvaa Suomen luontoa kokonaisuutena. Luontoa turvaavat säädökset ovat hajautuneet ympäri lainsäädäntöä, eikä yleiskuvaa seuraa kukaan. Myös monet yksityiskohdat ovat jääneet kokonaan hajanaisen säädöskokoelman ulkopuolelle. Tällä hetkellä on laillista pilata järvemme, avohakata rantametsämme ja hävittää suomalaisten eläinlajien elinpaikkoja.
Miten kampanjassa määritellään vanhat ja arvokkaat metsät?
Kampanjassa tukeudutaan erityisesti tutkijoiden suosittamiin tieteellisiin vanhojen metsien kriteereihin. Vanhoja ja arvokkaita metsiä on Suomessa määritelty moneen kertaan, mutta suurimman yleisen hyväksynnän ovat saavuttaneet vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelma METSO:n kriteerit.
Kampajan vaatimus viimeisten talouskäytössä olevien valtion vanhojen ja arvokkaiden metsien suojelusta perustuu Luonnonmetsä-työryhmän kartoituksiin saamelaisalueen eteläpuoleisessa Suomessa ja Luonnonmetsä Sápmi -työryhmän kartoituksiin saamelaisalueella sekä Metsähallituksen itse arvokkaiksi tunnistamiin yhä suojelemattomiin kohteisiin.
Vaatiiko kampanja yksityismetsien suojelua?
Suomessa on jo yleisesti hyväksytty yksityismetsien suojeluohjelma METSO. Ohjelman suurin haaste on, että sen resurssit eivät riitä riittävään suojelutasoon, vaikka maanomistajilla olisikin kiinnostusta. Kampanjassa vaaditaan, että yksityismaiden metsien osalta METSO:n riittävä rahoitus on turvattava ja rinnalle kehitettävä uusia rahoitusmekanismeja.
Miksi metsiä pitää suojella, kun Suomi on metsiä täynnä?
Suomessa on tiedossa olevia luonnontilaisia metsiä yhteensä vain 0,96 miljoonaa hehtaaria, mikä on noin 3 prosenttia Suomen maapinta-alasta ja noin 4 prosenttia Suomen metsä-pinta-alasta.
Mitä kampanja vaatii vesistöjen suhteen?
Suurin osa varsinkin sisävesistöjen eli järvien, jokien ja purojen pilaantumisesta johtuu maa- ja metsätalouden päästöistä. Suomessa suometsiä on ojitettu runsaasti niiden kuivaamiseksi puun kasvun edistämiseksi. Osa ojituksista on ollut täysin turhia myös metsätalouden näkökulmasta, mutta kaikista ojituksista aiheutuu haittoja vesistöille, suoluonnolle ja turpeen hiilivarastolle. Haluamme, että uusien ojien kaivaminen turvemaille kielletään kokonaan ja olemassa olevien suo-ojien kunnostaminen tehdään luvanvaraiseksi. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen avulla metsätaloutta on mahdollista jatkaa suometsissä myös ilman uusia ojituksia.
Joissain tapauksessa ojat voivat olla metsänhoidon suositusten vastaisia ja tarpeettoman syviä myös puuston kasvun näkökulmasta. Tällöin aiheutetaan haittaa luonnolle ilman taloudellista hyötyä. Suosituksista ojien syvyydestä täytyy tehdä sitovia vesilakia korjaamalla.
Lisäksi maa- ja metsätaloudelle pitäisi säätää riittävät vesistöjen suojavyöhykkeet, joilla metsä jätetään kokonaan hakkaamatta tai poistetaan vain osa puista. Suometsissä tulee siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, sillä avohakkuut aiheuttavat huomattavia päästöjä vesistöihin erityisesti turvemailla.
Mitä merkitystä Suomen ilmastotavoitteilla on?
Näillä näkymin Pariisin sopimuksen 1,5 asteen kuumenemisraja tullaan ylittämään ainakin väliaikaisesti. Suomi kuumenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät suomalaisten arjessa ja luonnossa konkreettisesti jo nyt. Lumisten talvien sijaan Suomea koettelee yhä useammin kuuden kuukauden marraskuu, ja kesäisin kodit muuttuvat helteessä saunoiksi.
Ilmastokriisissä jokaisen on tehtävä osuutensa. Velvollisuutemme on toimia luonnon ja sen myötä ihmisten elämän turvaamiseksi. Silloin luomme turvaa myös itsellemme. Olemme sitoutuneet Pariisin sopimuksessa, Euroopan unionin ilmastotavoitteissa ja omassa ilmastolaissamme päästöjen vähentämiseen ja hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Jos me vitkuttelemme ilmastotoimissa, on turha vaatia muita tekemään oma osansa.
Miten Suomi voisi pysyä ilmastotavoitteessaan?
Suomi on onnistunut vähentämään päästöjään vuodesta 1990, mutta samaan aikaan maankäyttösektorin hiilinielu on pienentynyt ja kääntynyt jopa päästöksi. Myös metsien hiilinielu on kadonnut käytännössä kokonaan. Lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla ja päästövähennyksiä on jatkettava. Samaan aikaan metsien hiilinieluja on vahvistettava esimerkiksi laskemalla metsien hakkuut kestävälle tasolle.
Mitä metsäteollisuuden uudistamisella tarkoitetaan?
Globaali kilpailu on lisääntynyt ja paperintuotanto vähentynyt, ja suomalainen metsäteollisuus on keskittynyt entistä enemmän massatuotantoon. Samalla ala työllistää yhä vähemmän ihmisiä, ja hakatusta metsästä saadaan vähemmän tuloa. Kampanja vaatii, että tuleva hallitus tekee aktiivista ja johdonmukaista teollisuuspolitiikkaa, joka ennakoi metsäalan muutoksia ja turvaa työntekijöiden asemaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa tuotannon suuntaamista kuitupuusta tukkipuuhun, jolloin puutuotteiden arvonlisä kasvaa ja hakkuupainetta voidaan keventää. Valtio voisi myös luoda kysyntää esimerkiksi vaatimalla puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Samalla on tärkeää luoda metsäsektorille oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma yhdessä työmarkkinatoimijoiden, metsänomistajien, ympäristöjärjestöjen ja saamelaisyhteisön kanssa. Osana suunnitelmaa tulee varata riittävä rahoitus esimerkiksi metsäalan työntekijöiden jatkokoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.
Mitä kampanja tarkoittaa metsänomistajan kannalta?
Metsänomistaja saa omistamastaan metsästä huomattavasti paremman tuoton, mikäli tukkipuun suhdetta voidaan nostaa suhteessa kuitu- ja energiapuuhun. Kampanja ajaa metsänomistajille myös monipuolisempaa tulopohjaa esimerkiksi hiilivuokramekanismin ja luonnonarvomarkkinoiden kautta. Hiilivuokramekanismi tarkoittaa rahastoa, josta metsänomistajille maksetaan korvausta vapaaehtoisesta hiilinielun ylläpidosta.
Lisäksi metsänomistajalla tulee olla oikeus vapaaehtoiseen metsien suojeluun, josta maksetaan korvaus. Kampanjassa vaaditaan, että yksityismaiden metsien osalta metsien suojeluohjelma METSO:n riittävä rahoitus on turvattava ja rinnalle kehitettävä uusia rahoitusmekanismeja.
Miten kampanjan vaatimukset vaikuttaisivat metsäalan työntekijöihin?
Vaikka kampanjan vaatimukset eivät välttämättä vaikuttaisi metsäalan työntekijöihin sinänsä, yleinen markkinatilanne ja kilpailun lisääntyminen saattavat vaikuttaa. Kampanja vaatii, että tuleva hallitus laatii metsäsektorille oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelman yhdessä työmarkkinatoimijoiden, metsänomistajien, ympäristöjärjestöjen ja saamelaisyhteisön kanssa. Suunnitelmassa ennakoidaan ilmasto- ja luontotoimien työllisyysvaikutukset ja osaamistarvemuutokset ja esitetään toimia negatiivisten vaikutusten välttämiseksi. Hallituksen tulee varata riittävä rahoitus metsäalan työntekijöiden koulutukseen ja luonto-osaamisen kehittämiseen.
Mikä on kampanjan kanta kaivoksiin?
Kaivokset eivät sisälly suoraan kampanjan tavoitteisiin. Aiempien suojelupäätösten loukkaamattomuus on kuitenkin keskeistä tämänkin kampanjan kannalta. On tärkeää, että luonnolla on luotettava suoja, eikä aiemmin luonnonsuojelualueiksi määritettyjä alueita siirretä niitä tuhoavan toiminnan piiriin.
Mikä on kampanjan kanta datakeskuksiin?
Kampanjalla ei ole yksinomaan datakeskuksiin liittyviä tavoitteita. Luontolain yksi keskeinen ulottuvuus on kuitenkin, että kaikkien maankäytön muutoksia aiheuttavien hankkeiden tulee pyrkiä välttämään vahinkoja luonnonarvoille, minimoida ne haitat, joita ei voida välttää, ja lopulta korvata ne haitat, joita minimoinnin jälkeen jää jäljelle. Tämä koskee myös datakeskuksia. Lisäksi ilmastotavoitteesta kiinni pitäminen edellyttää, että datakeskusten aiheuttamaa lisääntyvää sähkönkäyttöä tai varavoimantarvetta ei voi kattaa fossiilisilla polttoaineilla.
