Luontoaarteet turvaan on Suomen historian laajin ympäristöaiheinen vaalivaikuttamiskampanja. Käynnissä on kansanliike, joka nostaa luonnon sinne, minne se kuuluu – päätöksenteon ytimeen.
Mikä Luontoaarteet turvaan?
Suurin osa suomalaisista haluaa muuttaa tapaa, jolla luontoamme kohdellaan. Eduskuntavaalit lähestyvät, ja on aika saattaa arvot ja teot yhteen. Luontoaarteet turvaan -kampanjan tavoitteena on varmistaa, että luonto otetaan vakavasti vaalikeskusteluissa ja tulevassa hallitusohjelmassa. Monimuotoinen luonto ei ole vain sydämen asia, vaan koko yhteiskuntamme, turvallisuutemme ja taloutemme perusta.
Kampanja ajaa viittä ratkaisevaa tekoa, joilla luontoaarteemme saadaan turvaan:
- Säädetään vahva ja ohjaava luontolaki.
- Turvataan jäljellä olevat vanhat metsät.
- Turvataan puhtaat vesistöt.
- Pidetään kiinni ilmastolaista.
- Uudistetaan metsäteollisuutta rohkeasti ja haetaan metsistä enemmän arvoa.
Tavoitteemme
Suomen luonto tarvitsee suojakseen vahvan luontolain
Luontolaki olisi luonnon vaalimisen yleislaki, jossa asetetaan tavoitevuosi luonto- ja lajikadon pysäyttämiselle. Siinä missä luonnonsuojelulaki turvaa erityistä suojaa tarvitsevia uhanalaisia eliölajeja, alueita ja luontotyyppejä, uuden luontolain tehtävänä on laajentaa suoja koskemaan myös niin sanottua arkiluontoa – jokapäiväistä lähiluontoa, joka ympäröi meitä kaikkia.
Siksi suosittelemme, että seuraavalla hallituskaudella:
- Lakiin kirjataan sitovat tavoitteet siitä, että Suomi pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ja lajikadon vuoteen 2030 mennessä ja kääntää suunnan luonnon elpymiseen vuoteen 2035 mennessä, kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti.
- Luontolain tavoitteiden toteuttamista ja seurantaa varten luodaan selkeä suunnittelu- ja seurantajärjestelmä sekä tuetaan eri toimialojen, kuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen luontotiekarttojen laatimista. Edistymisestä tiedotetaan kansalaisille, ja siitä raportoidaan eduskunnalle vähintään kaksi kertaa vaalikaudessa.
- Luontolain tavoitteiden saavuttamiseksi lakiin säädetään velvoittava ekologinen kompensaatio, joka koskee ensisijassa luvitettavia hankkeita, joista aiheutuu luonnon heikentymistä, jota ei voida estää tai lieventää muilla keinoilla.
Vanhoja metsiä on Suomessa enää vähän – pidetään niistä huolta
Helpoin ja halvin tapa edistää metsien suojelua on siirtää valtion metsiä pysyvän suojelun piiriin. Valtion metsien nykytila tuottaa suomalaiselle metsäteollisuudelle epäselvän tilanteen, koska edes valtio-omistaja ei voi tällä hetkellä taata puun kestävää alkuperää. Vanhoille metsille ei ole käytössä uskottavaa tieteeseen perustuvaa määritelmää. Yksityismaiden osalta metsiä suojellaan suositulla METSO -ohjelmalla.
Siksi suosittelemme, että seuraavalla hallituskaudella:
- Tulevan hallituksen tulee siirtää valtion omistamat vanhat tai muuten suojelullisesti arvokkaat metsät pysyvän suojelun piiriin tieteeseen perustuvan määritelmän mukaisesti. Valtion vanhojen ja arvokkaiden metsien suojelutilanne korjataan helpoiten kertaluontoisella lisäsuojelupäätöksellä, joka kohdistetaan valtion vielä suojelemattomiin vanhoihin metsiin.
- Valtion metsien tulostavoitteen pitää olla tasapainossa sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kanssa. Jatkuvapeitteisen metsänhoidon menetelmiä lisätään.
- Yksityismaiden metsien osalta metsien suojeluohjelma METSO:n riittävä rahoitus on turvattava ja rinnalle kehitettävä uusia rahoitusmekanismeja.
Uimavedet, merenlahdet ja mökkirannat kuntoon
Suurin osa vesistöihin kohdistuvasta rasituksesta johtuu metsä- ja maatalouden päästöistä. Näiden haittojen sääntely ei ole keneltäkään pois. Esimerkiksi liian syvät ojat saattavat kuivattaa metsää turhaan, ja missään tapauksessa ne eivät ole tarpeellisia metsän kasvun edistämiseksi. Metsä- ja maatalouden ojalta vesistöille on myös säädetty turhan kapeat suojavyöhykkeet. Nämä korjaamalla vähennetään merkittävästi vesistöpäästöjä.
Siksi suosittelemme, että seuraavalla hallituskaudella:
- Kielletään uudet metsäojitukset turvemailla ja asetetaan kunnostusojitukset luvanvaraiseksi. Ennallistetaan turvemaita vesistöjen, luonnon ja hiilinielujen suojelemiseksi. Säädetään maa- ja metsätalouden vesienhallinnan suositukset sitoviksi vesilakia muuttamalla.
- Säädetään metsä- ja maataloudelle kunnolliset suojavyöhykkeet vesistöihin.
- Siirrytään turvemailla asteittain kohti jatkuvaa kasvatusta.
- Mahdollistetaan vesi- ja ympäristölupien tarkistaminen säännöllisin määräajoin, jotta ennakoitua suurempiin haittoihin on mahdollisuus puuttua.
Neljä vuodenaikaa on kansallisaarre, muttei mikään itsestäänselvyys
Suomen ilmastopolitiikan kipukohta ovat romahtaneet hiilinielut. Viime vuosien lisääntyneet hakkuut yhdistettynä kuumenemisen vaikutuksiin ja puun polton suureen määrään vaarantavat ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Onneksi tieteenmukaiset ilmastotavoiteet on yhä mahdollista saavuttaa, mukaan lukien vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite. Tärkeimpiä toimia maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi ovat tieteenmukaisesti kestävät hakkuut ja puun polton vähentäminen energiakäytössä.
Siksi suosittelemme, että seuraavalla hallituskaudella:
- Päivitetään metsälaki vastaamaan ilmasto- ja luontotavoitteita. Palautetaan hakkuiden ikä- ja läpimittakriteerit, jotka järeyttävät puustoa, parantavat hiilinielua ja pidentävät kiertoaikoja.
- Suunnataan puun käyttöä korkeamman jalostusarvon toimintaan mm. vähentämällä puun polttoa energiakäytössä.
- Otetaan käyttöön ilmasto- ja luontotavoitteiden kannalta riittävän suuri maankäytön muutosmaksu.
- Päivitetään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma hiilinieluvajeen kiinni kuromiseksi.
- Luodaan viljelijöille taloudellisia kannustimia turvemaiden vettämiseen.
Metsät ovat hyvinvoinnin ja työn lähde jatkossakin, kunhan uskallamme uudistua
Metsäteollisuus on rakennemuutoksen edessä: johtuen globaalin kilpailun lisääntymisestä, paperintuotannon vähennyttyä teollisuus on keskittynyt entistä enemmän massatuotantoon. Samalla alan työllistävyys on jatkanut laskuaan ja arvonlisäys laskenut verrattuna hakkuumääriin. Tämän rakennemuutoksen hallitseminen niin, että ala pysyy elinvoimaisena ja työllistävänä ja samaan aikaan ottaa puhtaan luonnon säilyttämisen kilpailuvaltikseen tulee olemaan tulevan hallituksen keskeinen teollisuuspoliittinen haaste.
Siksi suosittelemme, että seuraavalla hallituskaudella:
- Ennakoidaan ja hallitaan metsäalan rakenteellisia muutoksia aktiivisella ja johdonmukaisella teollisuuspolitiikalla, joka perustuu tutkitun tiedon mukaisiin hakkuisiin, tähtää puun käytön korkeampaan jalostusasteeseen ja pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten puun käyttöön rakentamisessa sekä työpaikkojen ylläpitämiseen ja uusien luomiseen, ja noudattaa ei merkittävää haittaa -periaatetta.
- Metsänomistajien tulopohjaa monipuolistetaan muun muassa maanomistajien hiilivuokramekanismin, suojelurahoituksen ja luonnonarvomarkkinoiden kautta.
- Laaditaan metsäsektorille oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma yhdessä työmarkkinatoimijoiden, metsänomistajien, ympäristöjärjestöjen ja saamelaisyhteisön kanssa. Suunnitelmassa ennakoidaan ilmasto- ja luontotoimien työllisyysvaikutukset ja osaamistarvemuutokset ja esitetään toimia negatiivisten vaikutusten välttämiseksi.
- Varataan riittävä rahoitus metsäalan työntekijöiden koulutukseen ja luonto-osaamisen kehittämiseen.
